Laihdutusmyytit

Dieettien maailma on täynnä myyttejä, kuulopuheita ja puolitotuuksia. Olemme kaikki kuulleet ne tuhanteen kertaan mutta se ei tee niistä välttämättä totta.

• Onko hyvä idea lopettaa sokerin syöminen kokonaan?
• Onko hyvä idea lopettaa alkoholin kulutus täysin?

Täyskiellot kuulostavat täydellisiltä resepteiltä epäonnistumiseen. Harva meistä pystyy pitämään niistä kiinni. Loput tarvitsevat pientä hemmottelua ja repsahdusta silloin tällöin.

Lähtökohta jokaisessa dieetissä on syödä vähemmän kaloireita kuin keho tarvitsee pitääkseen yllä nykyisen painonsa. Näin vartalo pakotetaan käyttämään kehoon varastoinutta rasvakudosta energianlähteenä.

Mutta dieetin pitää myös olla ravitseva, monipuolinen ja maukas. Tiettyjen ainesten kieltäminen ei ole vaihtoehto, sillä a) sille ei ole lääketieteellisiä perusteita ja b) ennemmin tai myöhemmin dieettisi tulee kaatumaan haluusi saada rasvaa, alkoholia tai sokeria. Sen jälkeen on paljon helpompaa luopua koko dieetistä mahdottomana ja palata entisiin ruokailutottumuksiin.

Laihduttajan ei kannata panna toivoaan myöskään ateriankorvikkeisiin (kuten Nutrilettiin). Vähäkaloriset ja vähärasvaiset VLCD-tuotteet eivät korvaa kunnon ruokavaliota. Ne on tarkoitettu ruokavalioksi korkeintaan pariksi kolmeksi viikoksi tai esimerkiksi yhden päiväaterian korvikkeeksi.

Sama pätee tietysti muihin shokkihoitoihin, kuten kaalisoppadieettin (tai sairaaladieettiin).

Toinen suosittu myytti liittyy vähähiilihydraattiseen (VHH) ruokavalioon. Hollywoodin jet set piireissä kaikki tuntuvat syövän vähän hiilihydraatteja ja paljon proteiiniä sisältävää ruokaa. Väärin toteuteutulla VHH-dieetillä keho käyttää lihaksiin ja maksaan varastoitunutta hiilihydraattia ravintonaan ja se on siksi raskas elimistölle. Pudonnut painokin saattaa johtua vain elimistöstä poistuneesta nesteestä, ei rasvasta. Ruoka-aineet (kuten hiilihydraatti) eivät itsessään lihota, joten ruokavalion painopisteen siirtäminen hiilihydraateista proteiiniin ei ole mikään laihtumisen ydinkysymys.

Liikunnan merkitystä puolestaan usein joko vähätellään tai korostetaan liikaa: on totta, että mikäli ruokavalio on täysin yliampuva, niin tarvittavan liikunnan määrä on järjetön jos halutaan laihtua. Puolentoista tunnin reipasvauhtinen juoksulenkki kuluttaa yhden ison aterian. Lisäksi liikunta nopeuttaa perusaineenvaihduntaa lisäten kulutusta myös levossa. Puoli tuntia kävelyä kolme kertaa viikossa ei välttämättä auta laihtumaan. Maratonille harjoittelu sen kuitenkin luultavasti tekee. Samalla vartalo jäntevöityy ja kiinteytyy.

Mikäli tavoitteena on laihtumisen lisäksi terveempi elämä, niin liikunta kannattaa nostaa olennaiseksi osaksi vapaa-ajan viettoa. Hyväkuntoinen ylipainoinen on tilastollisesti paljon terveempi ja elää pidempään, kuin huonokuntoinen normaalipainoinen.

kuva: Roadsidepictures

Kirjoitus on julkaistu 24.06.2011. Katso lisää kirjoituksia aiheesta Laihdutus.